Matolääke on herkkua ja pentu näyttää taas suloiselta

Eilen pentu herätti hirveällä taukoamattomalla haloolla viiden jälestä ja kun itse oli jaksanut raahautua ylös niin Rokillahan sitä virtaa riitti. Tämän aikaisen energiapurkauksen johdosta uni tuli (vihdoinkin!) jossain vaiheessa niin, että oikea-aikainen aamuruoka kello seitsemältä jäi kokonaan välistä. Päätettiin että jollei Roki herättyään vaatimalla vaadi, niin annetaan päivän eka ruoka vasta lounasaikana. Tämä sujui oikein hyvin, ja kuin huomaamatta kolmen päiväaterian rytmiin siirtyminen on alkanut. Parina päivävänä lounasannos on annettukin kyllä jo vähän pienempänä ja leikin ohella.

Eilen myös saksittiin Rokin silmät esille ja korvista sekä masun pissikarvat pois. Näytti ihan siltä kun Roki olisi ollut ihmeissään kun yhtäkkiä näki taas, tai voi olla että se oltiin me vaan joista oli ihmeellistä ja ihanaa taas nähdä ne Rokin silmät. Kyllä se vaan tulee itse paremmalle tuulelle helpommin kun pentu näyttää taas ilmeiltään lampurinpennulta eikä masentuneelta terrierivahnukselta.

Rokilla on taas silmät, hurraa!

Illalla Roki ei antanut meille laisinkaan saunarauhaa haukunnaltaan, joten haettiin poitsu kesken kaiken oikealle kunnon pesulle, pentushampoot ja suihkut ja kaikki. Pysyi kumma kyllä tosi nätisti paikallaan, ei räpiköinyt eikä mennyt edes häntä koipien väliin. Jälestäpäin kuivateltiin luftvärmarella ja harjattiin turkki kauttaaltaan pehmoiseksi – tämä taisi olla kivaa siitä syystä että sai olla ihan illasta olkkarissa. Ja sai sen unenkin sitten maittamaan – ainakin hetkeksi.

Viime yönä nimittäin haukunta alkoi kolmelta. Muuten ollaankin saatu pitkän aikaa nukkua yömme rauhassa sinne 5–7 välille. Ulos pissille ja juoksemaan pihaa edes takaisin. Seuraava haukuntaherätys viiden jälkeen. Ihan kiva että pissiä ei haluta tehdä sisälle, mutta yöllä se sanomalehti olisi kyllä yhä ihan OK.

Autonpesu on kivaa kun saa juoda painepesurin vesihumua ilmasta.

Yö- ja varhaisaamuriekkuminen sai pennun nukkumaan lounasruoasta ohi. Sopii kyllä aikatauluun, nimittäin kolmen aterian päivätahdilla se on nimenomaan se lounas joka jää välistä. Pari tuntia ennen neljää eli seuraavaa ateriaa saatiinkin sitten huidella mielin määrin. Ja Kari oli eilen koittanut opettaa Rokia antamaan tassun, jäi vähän epäselväksi ymmärsikö pentu siitä vielä mitään, mutta tänään tassua on annettu oikein innokkaasti. Aika jännää.

Matolääkettä on nyt annettu eilen ja tänään, olin ensin aikeissa työntää Flubenoiruiskulla lääkkeen suoraan kurkkuun, mutta Kari oli sitä mieltä ettei kannata pakottaa ensi alkuun. Ja hyvä että oli: Roki tykkäsi tahnasta kovasti, ja tänään kun otti matolääketuubin esille niin johan poika innostui, meinasi syödä koko ruiskun ennen kun oli edes aloitettu! Sen sijaan ensimmäinen Rokille tarjottu makkarasiivu oli todella outo tuttavuus eikä meinannut maistua sitten millään. Kumma koira, makkara ei maistu mutta ruoho sitäkin hanakammin, onkohan pentu ymmärtänyt olevansa vanhaenglanninlammas ilman sitä koiraa?

Roki tietää että namin saa naksuttimen naksautuksen jälkeen,
ja naksautuksen saa kun tekee niin kun sanotaan.

Sisäpisseihin on alkanut jo rutinoitumaan niin, että niiden siivoaminen menee olankohautuksella. Ja enimmät jalkoihin puremiset ja hyökkimiset ollaan saatu loppumaan, vai onko niin, että ne on vaihtunut haukunnaksi? Herätykset ei vieläkään ole helpottunut, pikemminkin tuntuu, että alussa sitä sai itsensä ylös paremmin kun nyt. Tänään annettiin iltaruoka (eli kahdesti täytetty kongi ja loput ateriasta piilotettiin toiselle puolelle taloa – ihana katsoa kun Rokin nenä toimii!) vähän myöhemmin jos sen voimalla jaksettaisiin nukkua hiukan pidempään.

Saako tulla kotiin? Hienosti Roki osaa olla "Paikka" ja odottaa lupaa.