Kasvaminen on sotkuista puuhaa

Tänään saatiinkin säätää Rokin pantaa jo vähän isommalle. Rokilla on panta aina päivisin vaikkei hihnassa vielä juuri olekaan kuljettu. Päiväannos ruokaa on nostettu 240 g asti, kerran tai kaksi päivässä ruokaan on lisätty piimää, raejuustoa tai jugurttirahkaa. Ensimmäiset kuivatetut ruisleipätikut sai poju kanssa, ja nehän maistui!

Karin perässä on hauska kulkea.

Ensimmäistä kertaa ajoitettiin myös meidän oma ruoka-aika niin, että Roki ei ollut nukkumumassa vaan meidän seurassa. Oikein luontevasti vietti aikaansa pöydän alla eikä vielä ainakaan tajunnut että meilläkin on ruokaa.

Kukkapenkit on niin kivoja kun niihin pääsee kaivautumaan kuin luoliin!

Roki löysi meidän ja naapurin tontin rajalta ilmeisesti hirveän herkullisen tuoksuista kissankakkaa jota koitti kuljetella mukanaan. Meidän pihan poikki kulkee kissojen reitti, tässä on ainakin 5 eri kissaa joita siitä kulkee – tai siis on kulkenut, voi olla että kisujen reitit tulee tässä vielä muuttumaan…

Löydettiin rämisevä ulkovati! Kari näytti että se on ihan kiva kaveri,
joten Roki tuli leikkimään sen kanssa ihan omatoimisestikin.

Kylppärikammosta on päästy hyvin eroon. Eilen annettiin Rokille yksi ruoka kylpyhoneessa eikä mitään ongelmia (voiko ruoan kanssa ollakaan), ja tänään hoidettiin valtavalla menestyksellä ruokinta sekä mahan ja tassujen vesipesu samanaikaisesti. Eli pesuvesi ämpäriin, Rokille ruokakuppi kuonon eteen, ja kaksi henkilöä pesee samalla kun Roki syö. Roki viihtyi pestävänä vielä senkin jälkeen kun ruokakuppi oli tyhjä, ja kuivaus oli kuin rapsutuksia olisi saanut.

Seuraavaksi herra poseerausmestari lähtikin pesulle.

Roki valkkasi myös päikkäripaikan ihan itse rappujen alta, sinne oli aikomuksena majoittaa Roki sitten isompana kun laminaattilattia ei ole enää pissivaarassa. Eli hyvä että paikka tuntuu Rokista jo tässä vaiheessa mieluisalta!