Ollaan seikkailtu uusia reittejä pitkin niin, että Kari on ajanut meidät aina johonkin sopivan matkan päähän ja jättänyt minut ja Rokin kävelemään kotiin. Näillä uusilla reiteillä ollaan törmätty moneen koiraan.
 |
| Roki odottaa nenää myöten maassa että saa luvan ottaa herkun. |
Eläinlääkärikäynti sujui odotuksien mukaan eli hyvin. Hampaiden vaihtuminen on kuulemma hyvässä vauhdissa ja pentu on hyvässä kunnossa noin niin kun muutenkin. Saatiin toisenmerkkistä korvanputsausainetta mukaan, edellinen luultavasti on liian kuivattavaa. Hirveesti pentuja oli samaan aikaan eläinlääkärin pihalla lähdössä ja tulossa, kaikkien kanssa yritettiin leikkiä, ja yksi innostui leikkimään ihan kunnolla. Hurjan iloista! Ja ensi maanantaina sitten ensimmäinen pentukoulu. Jos vaan sinne asti malttaisi odottaa.
Kari on ajanut viikonlopusta asti Rokin kanssa kolmesti päivässä metsälenkille. Minä olen saanut jäädä kotiin parantamaan jalkojani – toinen polvi on ruvennut kiukuttelemaan ja toinen jalka on turvnnut niin ettei kenkä mahdu. Okei, kävelin lauantaina ehkä aika paljon (Roki sai sentään olla suurimman osan niistä reissuista kotona nukkumassa). Tätä ennen Kari ei ole Rokin kanssa kahdestaan kävelyillä käynytkään, joten jotain hyvää tästäkin. Olin silti eilen illalla riemuissani kun pääsin Rokin kanssa lyhyelle iltakävelylle, vaikka omat jalat ei siitä hirveesti vielä tykänneetkään.
 |
| Rokin uusissa valjaissa on hyvin kasvunvaraa. |
Roki on ensi perjantaina ollut meillä 11 viikkoa ja sitä seuraavana päivänä ikää on 4 kk. Vaaka sanoo painoksi vähän yli 18 kg. Rokin nosteleminen onkin alkanut pikku hiljaa käydä hankalammaksi. Ja hännässä ihan oikeesti alkaa olla jo harmaata! Maanantaina haettiin kaupan pakastealtaasta naudan putkiluita ja ihan oikeesti yllätyin kun huomattiin että sellaisen avulla Rokin saa hiljaiseksi tunneiksi. Katsottiin kokonainen elokuva niin että Roki jäyti luuta meidän jaloissa. Aika luksusta.
Heippa Roki perheinesi! Mitä sinulle kuuluu? Minä olen kasvanut ja oppinut paljon uusia juuttuja. Osaan syödä aurinkolaseja, varastaa ruokaa, kiusata meidän mummo koiraa, juosta karkuun ja monia muita kepposia. Näiden lisäksi osaan myös joskus käyttäytyä kauniisti ja olla älyttömän suloinen pentunen. Olisi kiva taas kuulla sinun kepposteluista ja muista touhuista:) Tsemppiä pimeään syksyyn ja pidetään häntä pystyssä!
VastaaPoistaT: Siskosi Hilma perheineen
Hellou! Ihana kuulla Hilmasta, voi näitä meidän pentusisaruksia :) Kyllä sitä kaikenlaista hilpeää on keksitty ja vauhti sen kun kiihtyy. Me ollaan vähän ällistelty sitä että Roki ei ole vielä keksinyt omin lupinensa napata ruokaa pöydiltä vaikka kyllä helposti ylettyisi, ja jos meiltä tippuu vaikka ruokaa laittaessa jotain lattialle, niin Roki ehkä nuuhkii villisti mutta jää katsomaan että saako luvan. Ainakin vielä...
VastaaPoistaJa kiitos herätyksestä! Pentupäiväkirja on vallan jäänyt kaiken muun (kuten aikaisten yöunien) jalkoihin, joten onkin jo korkea aika päivitellä Roki-kohelon kommelluksista. Terkku-rapsuja karvatassuille! :)